Kylmää pukkaa
Tunnustan, olen sieniholisti. En malta olla menemättä suppilovahveroita saalistamaan, vaikka niitä on jo ihan tarpeeksi. Ajattelen vain, kuinka ne muuten mätänevät metsään tai vielä pahempaa: päätyvät jonkun toisen säilöön! Kävin eilen koiran kanssa metsällä, paikka on ennestään tuttu jonka olen putsannut tänä syksynä jo pariin otteeseen. Vielä sieltä sai puolen tunnin keruulla sangollisen suppiloita! Ne ovat siitä kiitollisia sieniä, etteivät ne vähästä hätkähdä ja kestävät kylmääkin. Viimeisiä saa keräillä sormet kohmeessa lumen alta 🙂
Eilen kauppareissulla pysähdyimme ottamaan ilmaisen Aamulehden myyjän tiskiltä, hän oli juuri lopettelemassa. Asiaan kuuluu hetken pakollinen jutustelu ja myyntipuheet, ko. lehti ei kelpaa minulle kuin ilmaiseksi saatuna joten oikeissa ostoaikeissa en edes ollut. Mietin, että tilaisin Helsingin Sanomat pariksi viikoksi, en ole vielä käynyt kurkkaamassa millä hinnoilla sitä olisi lyhyeksi aikaa tarjolla. Pitkää tilausta en ota, pääjutut saa luettua netistä. Tiedossa on kuitenkin parin viikon kotonaolo ja lehti voisi piristää aamujani.
No nythän sinulla on ainakin kaksi riippuvuutta, sieni- ja netti..
Vitsi, vitsi, sanon samalla tavalla kuin pojanpoika, kun narrasi minua kertoessaan lemmikistään, oli kuulemma hämähäkki lasipurkissa:)
No, minä en niin hämähäkkejä kammoa, mutta kaikkia kärpäsiä, tavallisista kärpäsistä hirvikärpäsiin, hyi, hyi!
Voisi olla pahempikin riippuvuus 🙂
Hirvikärpäsiä ei tänäänkään näkynyt, kun kävin pikaisesti katsastamassa yhden mahdollisen sienipaikan. Alle puoli tuntia ja puoli sangollista oli saaliina, enempää en tänään ehtinyt!
Mihin tää aika oikein kuluu! Mä kerkesin vaan pari kertaa sienimetsään tänä syksynä 🙁
Suppilovahveroita löytyy vielä, aion käydä metsässä ihan lumien tuloon asti! Monet muut sienet kyllä jäivät löytämättä, mutta onpahan sitten jotain opiskeltavaa talven ajaksi 🙂