Almamaria

Näitä vapaapäiviä olen odottanut jo monta viikkoa ja nyt se alkoi – ihana vapaus! Kevään kuviot töissä olivat väsyttäviä eikä vallitseva tilanne miellytä minua. Ehkä loman aikana jotkin asiat loksahtelevat paikalleen ja minulle selviää, miten tästä eteenpäin ja minne suuntaan. En aio pohtia liikaa, asioilla on tapana järjestyä. Rukouksissani muistan tätäkin asiaa.

Aamu alkoi tänään pilvisenä ja mietin, käykö ensimmäistä kertaa kirjatapahtumahistoriassani niin että hiki ei virtaa vierailun aikana. Muistin, että viimekin vuonna koulussa ja teltassa oli helpompaa ja väljempää käyskennellä kun alkuruuhka oli tasoittunut – vaan eipä ollut tänä vuonna. Aurinko ponkaisi taivaalle kellottamaan ilman pilvenhaituvaa ja hiki virtasi huonohappisessa koulurakennuksessa. Kirjahamstraukseni alkoi aivan kesysti: kaksi Mika Waltaria, joihin en ole tutustunut aikaisemmin: ”Koiranheisipuu” ja ”Surun ja ilon kaupunki”. Olin tyytyväinen itseeni (virhe), kun jatkoin kiertelyäni kohti yläkertaa ja aina niin mielenkiintoista SKS:n myyntipistettä.  Jahtasin tosin edelleen Robertson Daviesin ”Mikä verissä on”, mutta sitä ei todellakaan löydy. Ei ole löytynyt kahtena edellisenä vuotena eikä se eteeni kulkeutunut tälläkään kertaa.

SKS:n huone oli täynnä kirjoja, ihmisiä ja tunkkaista ilmaa. Tuulettimet tekivät työtään, mutta ilmahan ei vaihdu vaan ainoastaan kiertää hieman vauhdikkaammin. Ensi kerralla pitänee ottaa mukaan oma happipullo ja -naamari. Ankarista sääolosuhteista huolimatta sain taisteltua itselleni

• Ritva Hapuli: Ulkomailla ~ maailmansotien välinen maailma suomalaisnaisten silmin
• Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen: Työteliäs ja uskollinen – naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään
• sika säkissä eli pussillinen kirjoja viidellä eurolla:

1. Martti Rapola: Suomen kielen äännehistorian luennot
2. SKS: Kalvean immen tarina
3. Minä? Missä? Milloin? Kolmetoista tulkintaa identiteeteistä
4. Ritva Ahonen-Mäkelä: Ilo puhua
5. Timo Joenpelto: Aleksis Kiven Nummisuutarit (tutkimus näytelmän puheakteista)

Sika säkissä oli pettymys, sain viime ja edellisvuonna paljon mieleisempää tavaraa. No, nimensä mukainen kassi.

Liityin myös jäseneksi Suomen vanhankirjallisuuden päivät ry:n ja sain kaupan päälle neljä edellistä vuosikirjaa, julisteen, 25-vuotistapahtuman muistoksi julkaistun kirjan ja kangaskassin logolla. Tein pienen ostoksen, jota en voi esitellä sillä eräs blogiani lukeva ihminen saa sen paketissa 🙂

Kävin tänäänkin koiran kanssa metsässä, rämmimme kuumissamme vaikeakulkuista maastoa ja mietin jälleen sitruunapannan hankkimista. Keppien järsiminen viehättää koiraa aivan liikaa, eläinlääkäri sanoi pikkukivien ja keppien massuttamisen olevan tapa eikä mikään puutostila. Koiranruoka on myös kasvattajan suosittelemaa ja todennäköisesti paremmin testattua ja tutkittua kuin moni ihmisen ruoka…mahalaukkuun kulkeutuvat kepinpalat tulevat joko oksennuksena ylös tai huonompana vaihtoehtona kulkeutuvat suolistoon ja pahimmassa tapauksessa rikkovat sisäelimiä suolessa kulkiessaan. Onneksi mustikat ovat alkaneet sinertyä paikoitellen niin, että koiran into suuntautuu niihin. Olen eilen ja tänään itsekin lapioinut suuhuni mustikoita, hyviltä maistuvat! Huvittavaa on, että ne ovat paikoitellen tosiaan kypsiä ja osa on aivan vihreitä ja raakoja.

Raakileita:

Ja vieressä kypsyvä:

Aivan kypsät sijaitsevat koiran ja minun vatsassa 🙂

6 Responses to “Heinäkuu, vanhan kirjallisuuden päivät, helteet ja LOMA!”