{"id":62,"date":"2009-05-17T00:47:16","date_gmt":"2009-05-16T21:47:16","guid":{"rendered":"http:\/\/burmanintk.fi\/blogit\/almamaria\/?p=62"},"modified":"2009-05-17T00:47:16","modified_gmt":"2009-05-16T21:47:16","slug":"finnskogen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/burmanintk.fi\/blogit\/almamaria\/?p=62","title":{"rendered":"Finnskogen"},"content":{"rendered":"

Dagbladetin Magasinet-lehden nettijulkaisussa on mielenkiintoinen artikkeli mets\u00e4suomalaisista. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s norjankielisest\u00e4 artikkelista on vapaa ja l\u00f6ytyy alkuper\u00e4isen\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4.
\n<\/a><\/p>\n

”HEIKI KULBLIK ristittiin Henrikiksi. H\u00e4nen oikea nimens\u00e4 on ollut aina Heiki, mutta kun h\u00e4net kastettiin 1949 ei Finnskogenin lapsilla saanut olla suomalaisia nimi\u00e4 vaikka heit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kutsuttiinkin niill\u00e4.<\/p>\n

– Finnskogenissa oli lapsuudessani monta Heiki\u00e4 – kaikki kastettiin Henrikeiksi mutta heit\u00e4 ei kutsuttu muulla kuin Heiki-nimell\u00e4, kertoo h\u00e4n Magasinet-nettilehdelle.<\/p>\n

Heit\u00e4 kutsuttiin mets\u00e4suomalaisiksi. Heill\u00e4 oli virallisesti sama asema v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 kuin kveeneill\u00e4, tataareille, romaneilla ja saamelaisilla noin kymmenen vuotta sitten. Heiki Kublik Finnskogenin Gruesta on yksi heist\u00e4. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n kertova dokumentti esitettiin NRK:ssa (norjalainen tv-kanava).
\nKulblikilla on mets\u00e4suomalaisjuuret mutta kuten useimmilla muillakin ovat ne niin sekoittuneet norjalaiseen perim\u00e4\u00e4n ett\u00e4 h\u00e4n on – ja tuntee olevansa – t\u00e4ysin norjalainen. – Olemme alkuper\u00e4lt\u00e4mme suomalaissukua. En tied\u00e4 prosentteina tuota perim\u00e4\u00e4. Emme kuitenkaan tunne olevamme v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 enk\u00e4 ole niin paljon sit\u00e4 edes ajatellut. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ei ole montaa, joka kutsuisi itse\u00e4\u00e4n mets\u00e4suomalaiseksi. Mutta jotkut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Finnskogenissa ovat puhuneet hyvinkin paljon asiasta ja sen puolesta. – Mutta min\u00e4 en tunne itse\u00e4ni oikeastaan mets\u00e4suomalaiseksi, sanoo Kulblik.<\/p>\n

– Jos menn\u00e4\u00e4n ajassa 150 vuotta taaksep\u00e4in, oli norjalaistamisprosessi t\u00e4ydess\u00e4 vauhdissa Finnskogenissa. Lapset eiv\u00e4t saaneet puhua koulussa suomea ja jos he puhuivat, oli siit\u00e4 seurauksena rangaistus. Vanhemmat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 puhuneet suomea lapsille, jotta n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t joutuisi vaikeuksiin koulussa. Oman kulttuurin polkemisesta palkittiin. Suomalaisesta kulttuurista vieraannuttaminen muutti v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ihmisi\u00e4. Mets\u00e4suomalainen on vanha ilmaisu, joka on otettu uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ei ole ihme, ett\u00e4 monet eiv\u00e4t tunnista mit\u00e4 ilmaisu pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Mutta jos kysyt ihmisilt\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Finnskogenissa ovatko he ylpeit\u00e4 suomalaisesta taustastaan, luulen ett\u00e4 suurin osa vastaa my\u00f6nt\u00e4v\u00e4sti. N\u00e4in kertoo er\u00e4s mets\u00e4suomalaisuuden kulttuurin tulisieluisista vaalijoista, Dag Raaberg. H\u00e4n on Norjan Mets\u00e4suomalaisten Museon johtaja. Raaberg kertoo, ett\u00e4 suomalaisuudesta vieroittaminen oli kivulias prosessi. Suomalaisia sukunimi\u00e4 ei sallittu ja ne vaihdettiin. – On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kulttuuri-identiteetti on kriisiss\u00e4 eletty\u00e4\u00e4n ja koettuaan edell\u00e4mainittuja asioita yli 100 vuoden ajan.<\/p>\n

1970-luvulla tapahtui kulttuurillinen her\u00e4\u00e4minen ja vastareaktio. Se on asteittain johtanut siihen, ett\u00e4 mets\u00e4suomalaisilla on nyky\u00e4\u00e4n v\u00e4hemmist\u00f6asema ja kulttuurimuistojen s\u00e4ilytt\u00e4miseksi on annettu resursseja. Norjalaistaminen johti kuitenkin siihen, ett\u00e4 suomenkieli ei ole en\u00e4\u00e4 aktiivisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Finnskogenissa.<\/p>\n

– Lapsuudessani ei kukaan perheess\u00e4ni maininnut mets\u00e4suomalaisesta taustamme sanallakaan. Sain sen itse selville ollessani 16-17-vuotias ja n\u00e4in se on ollut monen muunkin kohdalla. 100 vuoden muistoissa on paljon ep\u00e4selvyytt\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki ajattele positiivisesti mets\u00e4suomalaisista, sanoo Raaberg.<\/p>\n

Mets\u00e4suomalaiset tulivat Ruotsiin ja Norjaan 1500- ja 1600-luvulla asettautuen Finnskogeniin. Suomessa oli suuri asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu ja v\u00e4ki vaelsi muualle etsim\u00e4\u00e4n uutta asuinpaikkaa. Herttua Karl IX kutsui suomalaisia asuttamaan raivaamatonta mets\u00e4aluetta V\u00e4rmlantiin. 1500-luvun lopun Nuijasota innosti my\u00f6s suomalaisia muuttamaan.<\/p>\n

Finnskogenissa oli laajoja havupuualueita, joita maahanmuuttajat voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaskenpolttoon ja rukiinviljelyyn. Kaskenpoltossa mets\u00e4 hakataan ja annetaan kuivaa, sitten puut poltetaan jotta saadaan mahdollisimman paljon tuhkaa. Alueelle kylvet\u00e4\u00e4n sen j\u00e4lkeen ruista. T\u00e4ss\u00e4 viljelymuodossa ei vaadita kivien tai kantojen poistamista ja etuna oli ett\u00e4 voitiin viljell\u00e4 viljaa alueilla joita kukaan muu ei k\u00e4ytt\u00e4nyt maanviljelytarkoituksiin. Kaskiviljely jatkui aina 1800-luvulle saakka vaikka se osittain kiellettiinkin. Vastustus alkoi etenkin sen j\u00e4lkeen, kun mets\u00e4 sai suurempaa taloudellista arvostusta.<\/p>\n

Suomesta, joka tuohon aikaan oli Ruotsin vallan alla, muutti tuhansittain ihmisi\u00e4 Norjaan joka puolestaan oli Tanskan alainen. Mets\u00e4suomalaiset Norjassa ovat seurausta t\u00e4st\u00e4 muutosta.<\/p>\n

Heiki Kulblik saa elantonsa maatilaltaan ja hoitaa mets\u00e4ty\u00f6t perinteiseen tapaan: hevosella. H\u00e4n treenaa ja kilpailee hevosilla ravikisoissa vapaa-ajalla. H\u00e4n omistaa laajan mets\u00e4alueen ja harjoittaa osassa mets\u00e4\u00e4ns\u00e4 harvennushakkuutta.\u00a0 – Se on menetelm\u00e4, jolla saadaan aikaan luonnollinen mets\u00e4n uudistuminen, h\u00e4n selvitt\u00e4\u00e4.
\nMenetelm\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4\u00e4 harvennetaan asteittain. T\u00e4ysikasvuiset puut suojaavat mets\u00e4npohjaa est\u00e4en ruohon ja pensaiden kasvun. Samanaikaisesti harvennetut pienemm\u00e4t puut mahtuvat kasvamaan suojassa. Etuna on, ett\u00e4 mets\u00e4 tuottaa tasaisesti ja uusia puita istutetaan sit\u00e4 mukaa kun vanhempia kaadetaan.<\/p>\n

Mets\u00e4suomalaiskulttuurin vaaliminen ei ole syy siihen, miksi Kulblik harrastaa perinteist\u00e4 mets\u00e4nviljely\u00e4. H\u00e4n sairastui vakavasti 80-luvulla ja joutui lopettamaan silloisen ty\u00f6ns\u00e4 konekuljettajana. H\u00e4nt\u00e4 ohjattiin vaihtamaan toimistoty\u00f6h\u00f6n ja harrastamaan liikuntaa. – Vaikutti silt\u00e4, ett\u00e4 menin huonompaan kuntoon siit\u00e4 etten harrastanut mit\u00e4\u00e4n liikuntaa. Jouduin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4velykeppej\u00e4. Silloin p\u00e4\u00e4tin kuntoutua ja ryhdyin tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4 ja treenaamaan.<\/p>\n

Vuodesta 1988 h\u00e4n on tehnyt mets\u00e4t\u00f6it\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt ty\u00f6p\u00e4ivist\u00e4\u00e4n itse. Siit\u00e4 l\u00e4htien, kun h\u00e4n alkoi tehd\u00e4 mets\u00e4t\u00f6it\u00e4 on h\u00e4n ollut t\u00e4ysin terve. – Olen lis\u00e4ksi eritt\u00e4in kiinnostunut hevosista. Ravihevosia k\u00e4ytettiin ennen maatilan t\u00f6ihin ja min\u00e4 jatkan sit\u00e4 perinnett\u00e4, Kulblik sanoo.<\/p>\n

Maahanmuuttaneet mets\u00e4suomalaiset levitt\u00e4ytyiv\u00e4t laajalle alueelle ja Raabergin mukaan mets\u00e4suomalaisten asutusta oli \u00d6stlandetin alueelle seitsem\u00e4ss\u00e4 l\u00e4\u00e4niss\u00e4 ja 40 kunnassa. – Veikkaan, ett\u00e4 puolella \u00d6stlandin alueella asuvista on jonkinlaisia sukuyhteyksi\u00e4 mets\u00e4suomalaisiin, riippuen hieman siit\u00e4 miten yhteys m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

On tutkittu, ett\u00e4 Finnskogeniin muutti suomalaisia 431 eri sukunimell\u00e4. Norjalainen Mets\u00e4suomalaisten Museo ty\u00f6skentelee tallentaakseen kulttuuria sen monissa eri muodoissa. Heill\u00e4 on vastuullaan 170 rakennusta, mutta museo tuntee erityist\u00e4 vastuuta savupirteist\u00e4. Ne ovat rakennuksia, joissa ei ollut lainkaan savupiippua. Saunat, viljankuivausaitat ja asuintalot oli rakennettu t\u00e4ll\u00e4 tavalla. Hedmarkin kunta ja museovirasto aikovat nimet\u00e4 Nedre \u00d6iernin savusaunan kulttuurimuistoksi vuonna 2009.<\/p>\n

– Meill\u00e4 oli pitk\u00e4 prosessi ennenkuin saimme rahoituksen omaa museota varten. Olemme tehneet paljon t\u00f6it\u00e4, jotta voisimme s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 oman kulttuurimme muistoja. Meill\u00e4 on oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omasta kulttuuristamme ja sen perinteiden j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4, sanoo Raaberg. – Olemme kohdanneet paljon vastustusta, jopa syrjint\u00e4\u00e4. Siit\u00e4 voisi tehd\u00e4 tutkimuksenkin, sanoo museojohtaja.<\/p>\n

Finnskogenista on l\u00e4htenyt paljon v\u00e4ke\u00e4 viime vuosina, kuten monista muistakin pikkupaikkakunnista. Tilanne ei ole kuitenkaan niin paha kuin rajan toisella puolen Ruotsissa.\u00a0 – Ihmiset muuttavat pois ja vanhat ihmiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4nne. Koulumme on lopetusuhan alla. Ennen kaikkialla oli mets\u00e4t\u00f6it\u00e4, nyky\u00e4\u00e4n ovat koneet korvanneet ihmiset metsiss\u00e4, sanoo Kulblik. H\u00e4nell\u00e4 on kuitenkin lapsia, jotka haluavat jatkaa h\u00e4nen aloittamaansa ty\u00f6t\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4: kolmekymppinen tyt\u00e4r tulee is\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6n jatkajaksi. H\u00e4nell\u00e4 on mets\u00e4nhoitajan tutkinto \u00c5sin yliopistosta. Parikymppinen poika on ostanut itselleen talon muutaman kymmenen kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

– Thea ja Daniel ovat olleet paljon mukana mets\u00e4\u00e4 kaatamassa ja ovat molemmat innokkaita hevosihmisi\u00e4. He tiet\u00e4v\u00e4t mist\u00e4 on kysymys, kertoo Kulblik seuraavasta sukupolvesta. He ovat t\u00e4ysin norjalaisia asukkaita Finnskogenissa ja heill\u00e4 on mets\u00e4suomalaisia sukujuuria – kuten niin monella meist\u00e4 muistakin, vaikka emme ole tulleet sellaista ajatelleeksi. ”<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Dagbladetin Magasinet-lehden nettijulkaisussa on mielenkiintoinen artikkeli mets\u00e4suomalaisista. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s norjankielisest\u00e4 artikkelista on vapaa ja l\u00f6ytyy alkuper\u00e4isen\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4. ”HEIKI KULBLIK ristittiin Henrikiksi. H\u00e4nen oikea nimens\u00e4 on ollut aina Heiki, mutta kun h\u00e4net kastettiin 1949 ei Finnskogenin lapsilla saanut olla suomalaisia nimi\u00e4 vaikka heit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kutsuttiinkin niill\u00e4. – Finnskogenissa oli lapsuudessani monta Heiki\u00e4 – kaikki kastettiin Henrikeiksi mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[26,29,30],"class_list":["post-62","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton","tag-historia","tag-metsasuomalaiset","tag-norja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/burmanintk.fi\/blogit\/almamaria\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/62","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/burmanintk.fi\/blogit\/almamaria\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/burmanintk.fi\/blogit\/almamaria\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/burmanintk.fi\/blogit\/almamaria\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/burmanintk.fi\/blogit\/almamaria\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=62"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/burmanintk.fi\/blogit\/almamaria\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":63,"href":"https:\/\/burmanintk.fi\/blogit\/almamaria\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions\/63"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/burmanintk.fi\/blogit\/almamaria\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=62"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/burmanintk.fi\/blogit\/almamaria\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=62"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/burmanintk.fi\/blogit\/almamaria\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=62"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}